teemakuva Tämä sivu on lyhyt katsaus perinnönjakoon taustaksi testamentin laatimiseen, jotta testamentin laatijalla olisi jonkinlainen käsitys perinnönjaosta. Sivu on tarkoitettu herätteeksi. Kirjastoissa ja kirjakaupoissa on kirjoja, joissa on tarkempaa tietoa.

Perinnönjaon vaiheet

Kun joku kuolee, tulee perinnönjako. Siinä on seuraavat päävaiheet:

kuolinpesä muodostuu ja ottaa haltuunsa kuolleen omaisuuden ja velat, heti kuoleman jälkeen;
perunkirjoitus, jossa hyväksytään perukirja, jolle on määräaika (3 kk), pidennykset mahdollisia hakemuksella;
perukirjan lähettäminen verottajalle, myös määräaika kuukausi perunkirjoituksesta;
ositus jos kuollut oli avioliitossa, ei määräaikaa;
perinnönjako, ei määräaikaa;
perinnönjakokirjan lähettäminen verottajalle jolla lakkautetaan kuolinpesä, ei määräaikaa; ja
hoidetaan omistusmuutokset, määräaika joillekin muutoksille, esim. kiinteistönomistus.

Kuolinpesä

Kuolinpesä muodostuu automaattisesti kuoleman jälkeen. Kuolinpesä ottaa haltuunsa kuolleen omaisuuden ja velat ja vastaa niiden hoidosta. Kuolinpesä lakkaa lopullisen perinnönjaon jälkeen.

Kuolinpesän osakkaiden selvittäminen on olennainen osa perukirjaa.

Kuolinpesän osakkaita ovat ne henkilöt ja tahot, joiden perintö on jollakin tavoin riippuvainen kuolinpesän arvosta. Rintaperilliset ovat automaattisesti osakkaita. Lisäksi osakkaita ovat ne henkilöt ja muut mahdolliset tahot, joille on testamentissa määrätty jotakin. Leski (joka oli avioliitossa kuolleen kanssa) on kuolinpesän osakas ainakin osituksen loppuun saakka. ”Avoleski” ei ole kuolinpesän osakas ilman testamenttimääräystä.

Jos perintö on tietty omaisuus (rahamäärä, muu määritelty omaisuus kuten kesämökki) niin perintö on ns. legaatti. Legaatti ei riipu kuolinpesän arvosta ja siten legaatin saajalla ei ole etuja valvottavana kuolinpesässä eikä ole sen osakas. Legaatin saaja on siis perillinen muttei kuolinpesän osakas.

Rintaperilliset

Rintaperilliset, siis kuolleen lapset, tulee todistaa kuolleen virkatodistusten katkeamattomalla sarjalla kuolleen 15 vuoden iästä kuolemaan saakka. Joskus on näin jopa löytynyt elossa olevia sukulaisia.

Rintaperillisiin kuuluvat omat lapset sekä adoptiolapset. Adoptio katkaisee lapsen perintöoikeuden biologisilta vanhemmiltaan. Avioliiton ulkopuolella syntyneet ovat aina äitinsä kuolinpesän osakkaita sekä isänsä kuolinpesän osakkaita, jos isyys on laillisesti todettu.

Jos joku rintaperillinen on kuollut tulevat hänen rintaperillisensä kuolinpesän osakkaiksi vastaavanlaisella virkatodistussarjalla.

Jos kuollut on ollut kirjoilla ulkomailla, tulee virkatodistusta vastaavat todistukset siitä olla mukana. Niiden saanti voi kestää kauan, yli vuodenkin, erityisesti kun joissakin maissa ei ole asukkaista virallista asukasrekisteriä. Suurlähetystöt auttavat jossain määrin. Asianomainen voi itse hankkia tällaiset todistukset etukäteen mikä helpottaa perukirjan laatimista huomattavasti. Tällaiset todistukset tiettävästi eivät vanhene.

Jos rintaperillisiä ei ole niin perintö menee tietyssä järjestyksessä laissa määritellyille lähiomaisille, jotka tällöin tulevat kuolinpesän osakkaiksi.

Muut perilliset

Rintaperillisten lisäksi kuolinpesän osakkaita ovat muut henkilöt ja muut tahot, jotka on mainittu testamentissa perinnön saajiksi siten, että perintö on osuus kuolinpesän nettoarvosta. Kun jokin osakas on saanut osuutensa tämä osakas ei enää ole kuolinpesän osakas.

Jos joku kuolinpesän osakas on alaikäinen hänen edunvalvojansa (useimmiten toinen vanhempi) edustaa alaikäistä kuolinpesän asioissa. Samaten, jos kuolinpesän osakkaalle on määrätty holhouslain perusteella edunvalvoja tai osakkaan antama edunvalvontavaltakirja on vahvistettu, edunvalvoja tai edunvalvontavaltuutettu edustaa päämiestään kuolinpesässä. Esteellisyydestä on säädöksiä.

Kuolinpesän päätökset tulee olla yksimielisiä sopimuksia. Ellei sopua synny on haettava pesänjakajan määräämistä tuomioistuimessa.

Perinnöstä luopuminen

Perinnönsaaja voi luopua perinnöstä. Luopuminen on tehtävä koko perinnöstä, ei osittain eikä kenenkään muun hyväksi. Luopujan tilalle perinnönsaajiksi tulevat yleensä luopujan perilliset. Jos luopuminen tehdään sääntöjen mukaan vapautuu perinnönsaaja perintöverosta, muussa tapauksessa perintövero määrätään luopumisesta huolimatta.

Perukirja

Perukirja on selvitys kuolinpesän osakkaista sekä luettelo kuolleen ja mahdollisen aviopuolison omaisuudesta ja veloista kuolinhetkellä. Perukirjaan tulee ottaa mukaan aikaisemmat lahjoitukset paitsi sellaiset, joista on määrätty, että eivät ole ennakkoperintöä. Muodollisesti perukirja on jonkin osakkaan tai lesken ilmoitus. Perukirjaan kuuluvat liitteinä myös testamentti ja avioehto, jos niitä on.

Kuolinpesän osakkaat ovat velvollisia laatimaan perukirja ja lähettämään se verottajalle perintöveron määräämistä varten, määräajassa. Perukirja on laadittava sen mukaan mitä on saatu selville, ja saattaa siten olla jopa hieman puutteellinen. Puutteet ja niiden syyt tulisi selostaa, jos mahdollista. Jos perukirjaa ei toimiteta verottajalle niin kuolinpesän velat saattavat siirtyä kuolinpesän osakkaiden maksettavaksi.

Määräaikaa voi pidentää, jos on asiallista syytä, esim. että virkatodistusten saanti kestää kauan tai että varojen tai velkojen selvittämiseen on saatava lisäaikaa.

Jokaiselle omaisuuserälle on perukirjassa annettava arvo rahassa. Arvon tulisi olla käypä arvo, joskin käyvälle arvolle voi olla harmaa alue.

Perukirjan omaisuusluetteloissa on selvitettävä erikseen ne omaisuuserät, jotka eivät ole avio-oikeuden alaisia, siis leskellä tai kuolleella ei ole avio-oikeutta toisen osapuolen omaisuuteen. Nämä selviävät avioehdosta tai jostain aikaisemmasta testamentista, jolla omaisuus on saatu. Nämä asiapaperit tulisi myös liittää perukirjaan.

Perukirjan laadintaa helpottaisi huomattavasti, jos kuollut on laatinut epävirallisen luettelon vielä eläessään.

Ositus

Ositus tehdään perukirjan laatimisen jälkeen. Osituksesta laaditaan sopimus. Ositus on omaisuuden tasoitus kuolinpesän ja lesken välillä, avio-oikeuden piiriin kuuluvan omaisuuden osalta.

Osituksessa otetaan mukaan kuolleen ja lesken netto-omaisuuserät. Osituksen tarkoitus on, että näistä omaisuuserien yhteenlasketuista arvoista puolet kuuluu kummallekin. Osituksen ajatus on, että isomman erän omistaja joutuu maksamaan tasinkoa pienemmän erän omistajalle. Osituksessa voi myös vaihtaa omaisuuseriä, arvot ovat ne tärkeimmät. Vaihtamisella voidaan esim. turvata lesken loppuelämä.

Jos kuolleella on isompi netto-omaisuus kuolinpesä maksaa tasinkoa leskelle. Jos taas leskellä on isompi netto-omaisuus niin leskellä on oikeus joko maksaa tasinko tai kieltäytyä tasingon maksamisesta. Kieltäytymisella voi ehkä helpottaa lesken loppuelämää.

Osituksen jälkeen on selvää, mikä on se kuolinpesän netto-omaisuus, joka voidaan jakaa.

Perinnönjakokirja

Perinnönjaossa määrätään, miten jaettava netto-omaisuus jaetaan. Ilman testamenttia kukin rintaperillinen saa lähtökohtaisesti arvoltaan yhtä suuren osan. Jos on useampia kuin yksi perillistä niin tulee laatia perinnönjäakokirja ja lähettää verottajalle. Perinnönjakokirja on se asiapaperi joka määrää omistusoikeuden siirtymisen. Perinnönjakokirja saattaa johtaa hieman poikkeaviin perintöveromääriin jos omaisuus siirretään hieman toisin kuin mitä perukirjan ja testamentin perusteella voi päätellä. Lopullisen perinnönjaon jälkeen kuolinpesä lakkautetaan.

Testamentilla voit määrätä jonkin tai kaikkien rintaperillisten osuutta myös pienemmäksi kuin lainmukainen tasajako, mutta vain puolta pienemmäksi. Tätä puolikasta, vähimmäisosaa, sanotaan lakiosaksi. Jos ei ole rintaperillisiä voi testamentilla vapaasti määrätä kaikesta omaisuudesta. Muilla kuin rintaperillisillä ei ole lakiosaa.

Testamenttia ja perinnönjakoa varten on melko paljon lainsäädäntöä ja vaihtoehtoja, joten on suositeltavaa käyttää osaavaa juristia. Jos olet avoliitossa avoleskellä ei ole avio-oikeutta eikä ositusta tehdä.

Jos ei ole perintöön oikeutettuja sukulaisia eikä testamenttia niin perintö menee valtiolle.

Omistusmuutokset

Perinnönjako tarkoittaa omistusmuutoksia. Nämä muutokset on hoidettava, mieluiten välittömästi perinnönjaon jälkeen. Joissakin asioissa on määräaika sekä rangaistustyyppisiä maksuja viivyttelystä. Joitakin esimerkkejä alla.

kuolinpesän pankkitilit tulee tyhjentää ja lopettaa (kuolinpesän tehtävä);
kulkuneuvot ja veneet (Traficom, uusi omistaja tekee);
kiinteistön omistus (maanmittauslaitos, uusi omistaja tekee);
osakeasunto (asunto-osakeyhtiö, uusi omistaja tekee);
ase (poliisi, uusi omistaja tekee); sekä
kaikki muu omaisuus tai vastaava joka on jossakin rekisterissä.

Esimerkiksi pankilla ei ole oikeutta lopettaa pankkitili ilman virallista omistajan pyyntöä. Ellei tiliä lopeteta, pankki voi lähettää postia jatkuvasti kunnes tili lopetetaan.

On syytä hoitaa perinnönjako omistusmuutoksia myöten verraten nopeasti. Jos tämä viivästyy, voi tulla vaikeuksia jos tulee jotain isompia muutoksia kuten perillinen kuolee, pitää myydä tai ostaa peritty omaisuus, kaavoitus, ym.

25.9.2025