Kuka hoitaa asiasi, jos et enää kykene siihen, tapaturman, sairauden, vanhenemisen tai muun syyn vuoksi? Silloin sinä ei käytännössä ole oikeustoimikelpoinen.
Tällä sivulla kerrotaan edunvalvonnan päävaihtoehdoista. Alasivulla on suositellun vaihtoehdon, edunvalvontavaltakirjan, perusmalli, jota voit muunnella tarpeesi mukaan.
Edunvalvontavaltakirjamenettely luotiin jotta
- valtuuttaja saa tahtonsa selväksi;
- valtuuttaja saa itse valita henkilöt jotka hoitavat asiat; ja
- vähennettyä byrokratiaa.
Kukaan toinen ei saa hoitaa asioitasi ilman virallista oikeutta siihen. Ei riitä, että on lapsesi tai aviopuolisosi, eikä suullinen valtuutus riitä koska sitä ei voi todistaa.
Edunvalvontavaltakirja voi kattaa kaikki talousasiat mutta myös muuta, veroasioita, sosiaaliasiat, päätöksiä sekä hoidosta että hoivasta, yleensä niin kuin itse tahdot ja toivot.
Päävaihtoehdot
Edunvalvonnan kolme päävaihtoehtoa ovat:
- kukaan ei hoida, mitään ei ole valmisteltu, kenelläkään ei ole virallisia valtuuksia;
- edunvalvontavaltakirja (jolle on oma laki); sekä
- edunvalvoja (holhoustoimilainsäädännön mukaan, luonteeltaan viimeinen vaihtoehto).
Ole tarkkana terminologian osalta, se on hankala. Älä käytä termiä edunvalvoja edunvalvontavaltakirjan valtuutetusta. Muista myös, että maistraatti on fuusioitu ja tehtävät hoitaa nykyään Digi- ja väestötietovirasto (DVV).
Edunvalvontavaltakirjan vahvistaminen tai edunvalvojan määrääminen ei tarkoita, että henkilö menettäisi oikeustoimikelpoisuuden. Voit edelleen hoitaa asioitasi vaikkakin rajoitetusti.
Kukaan ei hoida
Jos kenelläkään ei ole virallista oikeutta monet asiat jäävät hoitamatta. Pahimmillaan laskusi menevät ulosottoon, taloyhtiö ottaa asunnon haltuun, kukaan ei päätä hoidon ja hoivan kustannuksista, ym.
Edunvalvontavaltakirja
Laki edunvalvontavaltuutuksesta luotiin, jotta saataisiin helpompi ja kevyempi edunvalvontamenettely, jossa valtuutettu saa itse määrätä mistä asioista annetaan valtuutus sekä kenelle valtuutus annetaan. Valtuutus on tahdonilmaisu (minä valtuutan …) joka toteutetaan valtakirjalla. Holhouslainsäädäntö oli pääosin viranomaisvaltuutusta varten, ja se jäi viime käden mahdollisuudeksi.
Valtakirjassa voit itse antaa valtuuksia asioittesi hoitoa varten, jos et itse kykene. Valtuutuksen annat antamalla edunvalvontavaltakirjan, johon valtuutus sisältyy. Valtuutettu (ei siis edunvalvoja) hoitaa asiasi valtakirjan antamissa rajoissa sitten kun valtakirja vahvistetaan. Valtakirjassa tulisi myös sisältyä varahenkilöitä (toissijainen valtuutettu ja varavaltuutettu), mieluiten myös perheen ulkopuolinen varavaltuutettu esteellisyystapauksien varalta.
Kun keräät tietoa siitä mitä voi ottaa mukaan edunvalvontavaltakirjaan on tärkeätä selvittää esteellisyystilanteet joissa valtuutetulla ei ole oikeutta edustaa valtakirjanantajaa. Yksi esimerki on jos valtakirjanantajan puoliso kuolee. Silloin perheenjäsenillä (esim. lapset) ei ole oikeutta edustaa valtakirjanantajaa kuolinpesässä koska itse ovat kuolinpesän osaomistajia. Toinen esimerkki on selllaiset kaupat joissa perheenjäsen haluaa ostaa jotain (esim. kesämökki) valtakirjanantajalta, tai lahja perheenjäsenelle. Perheenjäsenet ovat liian läheistä sukua ostajan tai lanhjansaajan kanssa.
Laki ei määrittele mitä edunvalvontavaltakirjaan otetaan mukaan, se on jokaisen itse päätettävä. Esim. valvontaa ja raportointia ei tarvitse ottaa mukaan mutta yleensä on syytä ottaa ne mukaan. Jos valtakirja on tarkoitettu kattamaan myös kiinteistöasioita ne täytyy ottaa mukaan valtakirjaan.
Edunvalvontavaltuutus ei tule voimaan ennenkuin se todella tarvitaan ja vahvistetaan. Edunvalvontavaltuutus lakkaa olemasta voimassa lain mukaan kun:
- valtuutus peruutetaan;
- valtuuttaja kuolee, jolloin kaikki asiat siirtyvät kuolinpesän hoitoon; tai
- valtuutettu ilmoittaa holhousviranomaiselle luopuvansa tehtävästä.
Jos valtuuttajalle määrätään edunvalvoja holhoustoimilainsäädännön mukaan, valtuutus lakkaa olemasta voimassa siltä osalta kuin edunvalvojan tehtäviin kuuluu huolehtia niistä asioista, joita valtuutus koskee.
Valtakirja voidaan tehdä useana alkuperäiskappaleena. Joka tapauksessa yksi alkuperäiskappale tulee antaa valtuutetulle säilytettäväksi koska hänen tulee aikanaan viedä alkuperäiskappale DVV:hen yhdessä lääkärintodistuksen ja joidenkin muiden asiakirjojen kanssa vahvistusta varten. Todistukselle on oma lomake. Lääkärin tulee todistuksessa todeta, että valtuuttaja ei enää ole kykenevä hoitamaan asioitaan vaan valtakirjan valtuutus tulee vahvistaa. Vahvistus edellyttää, että valtakirja on tehty oikein. Valtakirjaa ei voi rekisteröidä etukäteen, se on yleinen väärinkäsitys.
On huomattava, että DVV nykyään vahvistaa valtuutuksen henkilö kerrallaan, ei koko valtuutusta eikä koko valtakirjaa. Jos valtuutusta ei voida antaa on liian myöhäistä tehdä uusi koska valtuuttaja yleensä ei ole siihen enää kykenevä.
On varminta käyttää juristia jotta valtakirja laaditaan oikein niin että sitä ei hylätä. Näiden sivujen perusmalli on tarkoitettu keittiöpöytäkeskusteluihin ennen yhteydenottoa juristiin.
On henkilöitä – myös juristeja – joiden mielestä valtakirjan valtuutus riittää. Jos valtakirja laaditaan niin lyhyeksi se ei sisällä valtuuttajan tahtoa eri asioista.
Vahvistuksen jälkeen valtuutettu toimittaa omaisuusluettelon DVV:lle. Muu valvonta sekä raportointi tulee määritellä valtakirjassa. Lopputilitys on annettava.
Edunvalvoja – viimeinen vaihtoehto
Jos asiat jäävät hoitamatta eikä voimassa olevaa edunvalvontavaltakirjaa ole voidaan määrätä edunvalvoja holhoustoimilainsäädännön mukaan.
Edunvalvojaa ei määrätä automaattisesti. Aloite voi tulla joko henkilöltä itseltään, omaisilta tai muilta tahoilta, esim. pankki, sosiaaliviranomaiset, terveysviranomaiset, kun huomaavat että asiat jäävät hoitamatta. Sosiaalitoimelle voi kuka tahansa tehdä huoli-ilmoituksen. Aloite edunvalvojan määräämiseksi tehdään DVV:lle, joka tutkii asian.
Edunvalvojana voi toimia DVV:n virkaedunvalvoja tai joku muu. Myös omainen voi toimia edunvalvojana. Jos haet itsellesi edunvalvojaa DVV voi nimittää edunvalvojan. Muussa tapauksessa DVV hakee päätöstä edunvalvojasta tuomioistuimelta. Tämä voi kestää, jopa yli vuoden.
Edunvalvoja hoitaa ainoastaan taloudellisia asioita sekä joitakin muita laissa määriteltyjä asioita. Edunvalvontavaltakirjaan voidaan sisällyttää muitakin asioita, esim. hoitoa ja hoivaa. Virkaedunvalvojalla on harvoin tietoja päämiehen tahdosta.
Virkaedunvalvojalla on useimmiten satoja asiakkaita eikä siten ole mahdollisuuksia miettiä aikaa vieviä asioita. Myös omainen voi hakemuksesta toimia edunvalvojana. Tämä voi olla hyvä ratkaisu, että saadaan asiat hoidettua huolellisuudella, kun tällaisella edunvalvojalla on aikaa ja resursseja. Tosin omainen voi tietyissä asioissa olla esteellinen, ja silloin tarvitaan rinnalle toinen edunvalvoja tätä asiaa varten.
Edunvalvoja tekee työtä ja raportoi toiminnastaan DVV:lle, ei omaisille. Toiminta ja tarkastukset ovat veloitettavaa toimintaa. Tavallisesti lopputilitys tehdään kuolinpesälle.
Välttämätön byrokratia
DVV on velvollinen ylläpitämään holhousasioiden rekisteriä. Kun DVV vahvistaa edunvalvontavaltakirjan johon sisältyy oikeus hoitaa valtuuttajan edustaminen taloudellisissa asioissa (näin on lähes aina) on valtuutus merkittävä holhousasioiden rekisteriin. Merkintään kuuluu valtuutetun nimi ja yhteystiedot. Tästä syystä valtakirjan vahvistaminen haetaan ja tehdään kullekin henkilölle erikseen.
Koska myös varavaltuutettu saattaa joutua tekemään valtuuttajan taloudellisissa asioissa päätöksiä, on tällaisen varavaltuutetun haettava itselleen valtakirjan vahvistus. Hakemuksessa on selostettava minkälaisia taloudellisia päätöksiä varavaltuutettu joutuu tekemään.
Kaikki tämä on väärinkäytästen estämistä varten.
Koordinointi hoitotahdon ja hoivatahdon kanssa
Sekä hoitotahto että hoivatahto voivat sisältä sitovia ohjeita, jotka maksavat, esim. hoito / hoivapaikan valinta. Nämä tulee ottaa huomioon edunvalvonnassa, helpoiten mainintana edunvalvontavaltakirjassa. Koordinointitarvetta saattaa olla, tapauksesta riippuen.
Toinen koordinoitava asia on omaisen ilmoittaminen esim. sairaalaan tultaessa. Omaisen tulisi mieluiten olla joku edunvalvontavaltakirjan valtuutettu taikka mainittu hoitotahdossa tai hoivatahdossa.
Täydentäviä mahdollisuuksia
Voit myös antaa erillisiä valtakirjoja edunvalvontavaltakirjan lisäksi. Ne voivat koskea apteekkia, erilaisten tilausten peruutuksia (puhelinliittymä, lehdet ym.) tai tapauksesta riippuen muita. Valtakirjoja voit myös tehdä digitaalisesti suomi.fi-sivustossa. Katso myös digitestamenttia.
Milloin edunvalvontavaltakirja tulisi tehdä?
Vastaus on yksinkertainen mutta vaikea: ennen kuin on liian myöhään. Esim. pankit ovat sanoneet, että valtakirja tulisi tehdä jos hankkii asunnon, menee naimisiin tai saa lapsen. Jos olet eläkeläinen, parasta olisi tehdä heti. Moni on kertonut helpotuksen tunteesta kun on tehnyt valtakirjan. ”nyt voin vanheta turvallisesti”.
Jos ei tee valtakirjaa ajoissa tai jos valtakirjaa ei voi vahvistaa on ainoa täysipainoinen vaihtoehto holhoustoimilainsäädännön mukainen edunvalvoja. Se prosessi voi olla raskas kaikille, myös omaisille.
25.10.2025