Kolme puolitusta
Raha-asioiden kolme suurinta muutosta ovat suuruusluokaltaan puolituksia:
- palkasta eläkkeeseen;
- parin toinen joutuu kalliiseen hoivakotiin, hänen eläkkeensä ja muut tulot menevät pääosin siihen; ja
- toinen kuolee, hänen eläkkeensä lakkaa ja perinnönjaossa menee puolet yhteisestä omaisuudesta.
Miten asua ja elää tällaisten muutosten jälkeen? Minkälaisia järjestelyjä ja varautumisia on olemassa?
Tämä sivu on lähinnä heräte. Jokaisen tulee itse miettiä ja tehdä omia arviointeja. Menojen vähentäminen on jokaisella mahdollisuus, tosin minimieläkkeen saajalla varsin vaikeaa. On hyvä, jos palkansaaja yrittää elää muutaman kuukauden eläketalousarviolla jo ennen eläköitymistä.
Muita muutoksia
Joitakin tärkeitä muita muutoksia:
- eläkkeen ostovoiman muutokset;
- asumisen muutos, asunnonvaihto; ja
- lahjat ja ennakkoperinnöt.
Kaikki paitsi ostovoiman muutokset ovat yli-yön muutoksia uuteen tilanteeseen.
Taustaa: hoitopalvelut sekä hoivapalvelut
Julkisen sektorin lääketieteellinen hoito (terveyspalvelut) on vahvasti tuettu, kun taas hoiva ja huolenpito (sosiaalipalvelut) ensisijaisesti pitää kustantaa itse.
Terveyspalvelut
Useimmat käyttävät julkisia terveyspalveluja. Yksityisiä terveyspalveluja voi kylläkin käyttää, ja silloin palvelut maksetaan itse. Kela yleensä maksaa vähäisen osan, omien sääntöjensä mukaan.
Yksityisiä terveyspalveluja käytetään esimerkiksi, kun julkisen sektorin odotusajat ovat pitkiä. Esimerkkejä yleisesti käytetyistä yksityisistä terveyspalveluista ovat hammaslääkäri, gynekologi ja silmälääkäri (myös harmaakaihileikkaukset). Toinen olennainen syy on tyytymättömyys julkisen sektorin palveluihin, usein pitkiä odotusaikoja eikä mahdollisuutta valita lääkäri.
Sosiaalipalvelut
Pääsääntö on, että jokainen maksaa sosiaalisektorin palvelut ensisijaisesti itse. Ne ovat verrattavissa asumiseen, ruokaan ja vastaavaan. Julkisen sektorin sosiaalipalveluissa on maksukattoja.
Joitakin palveluja tuetaan jossain määrin. Jotkut tuet ovat tulosidonnaisia, toiset ovat sekä tulo- että omaisuussidonnaisia. Nämä tuet vaihtelevat hyvinvointialueesta toiseen.
Jos omat tulot eivät riitä sosiaaliviranomaiset tukevat kyllä esim. hoivakotihoitoa, mutta omien periaatteiden ja sosiaaliviranomaisten omien ehtojen ja järjestelyjen mukaisesti, myös laatu. Tuki voi myös riippua parin toisen osapuolen tuloista. Tuki voi myös riippua parin toisen osapuolen tuloista.
On myös toinen tukimuoto, palvelusetelit tai jotain vastaavaa. Silloin saa itse valita ja päättää. Palveluseteli voi kattaa joko kaikki kustannukset tai osan.
Jos haluaa hyviä palveluja, parempia kuin julkisella sektorilla, on varminta maksaa ne kokonaan itse, tai osittain palveluseteleillä.
Lehtitietojen mukaan tehostetun palveluasumisen käyttäjistä noin puolet käyttää yksityisiä palveluja.
Avioliitto tai avoliitto
Palvelut ja niiden kustannukset riippuvat myös siitä, onko yksinäinen vai onko parisuhteessa. Parisuhteen osalta on suuri ero siinä, onko pari avioliitossa vaiko avosuhteessa. Avioliitto on oikeastaan iso paketti parisuhdetta koskevia säädöksiä, kun taas avosuhdetta koskevat säädökset ovat erilaisia, pienempi paketti. Avosuhteen osapuolia kohdellaan pääosin kahtena yksinäisenä. Verotuksen ja sosiaalisektorin säännöt ovat erilaisia.
Suurin ero tulee, jos avoparin toinen kuolee.
Varautuminen puolituksiin
Työsuhteessa oleva ei voi vaikuttaa työeläkkeen suuruuteen. Jos haluaa suuremman määrän rahaa käyttöönsä eläkeaikana, on kaksi päämahdollisuutta:
- ottaa eläkevakuutus, jolloin saa lisäeläkettä; ja
- säästää työuran aikana ja käyttää säästöt eläkeaikana.
Näiden suurin ero on, että eläkevakuutuksen eläke loppuu kuolemaan eikä kuolinpesä saa mitään, kun taas säästöt jäävät kuolinpesälle, jos niitä ei eläkeaikana käytä loppuun.
Yrittäjänä toiminut on itse valinnut eläkemaksujen tason. Alhainen maksutaso tarkoittaa alhaista eläkettä. Moni on valinnut alhaisen maksutason. Korkea maksutaso tarkoittaa korkeampaa eläkettä.
Myös menoja voi yrittää vähentää.
Jos toinen joutuu hoivakotiin, jossa sosiaaliviranomaiset maksavat osan, toinen eläke menee lähes kokonaan hoivakotiin. Kotiin jäänyt puoliso joutuu selviämään yhdellä eläkkeellä. ”Hoivakotileskelle” ei ole mitään eläkettä. Silloin säästöt ovat tarpeen. Toinen mahdollisuus on muuttaa halvempaan asuntoon.
Jos vaihtaa asuntoa voi olla, että sosiaaliviranomaiset vaativat jonkin osan myyntihinnasta hoivakotikustannuksiin. Silloin on vaikeaa vaihtaa asuntoa. Yhteiset pankkitilit (TAI-tilit) saattavat olla hankalia hoivakotimaksujen osalta.
Jos toinen parista kuolee, loppuu toinen eläke ja yhteisestä omaisuudesta puolet menee kuolinpesälle.Silloin tarvitaan ehkä säästöjä tai / ja muutto edullisempaan asuntoon.
Jos parilla on ollut avioliitto saa leski asua yhteisestä kodissa myös ilman testamenttia. Testamentilla voi määrätä, että oikeus säilyy myös yhteisen asunnon tilalle hankittuun asuntoon.Testamentilla voi pienentää perintöä ensiksi kuolleen vanhemman jälkeen. Säästöillä on merkitystä.
Avoleskelle testamentti on välttämätön jotta avoleski saa oikeuden jatka asumista yhteisessä asunnossa. Pitkän ajan puitteissa hallintaoikeusjärjestely voi kylläkin muodostua sekä henkiseksi että rahalliseksi rasitteeksi.
Lahjat ja ennakkoperinnöt
On melko tavallista, että ikääntyvät vanhemmat lahjoittavat lapsilleen omaisuutta jo elinaikanaan, eräänlaisena ennakkoperintönä. Tämä on tapa välttää tai vähentää veroja edellyttäen, että lahjoja ei ilmoiteta ennakkoperinnöiksi. Jos tämä onnistuu, niin ratkaisu on erinomainen. On kuitenkin muistettava, että perintövero on pienempi kuin lahjavero. Voi myös harkita onko veron välttäminen tarpeen, kun kummatkin verot ovat pienehköille omaisuusmäärille melko pieniä.
Tällaisilla lahjoilla on myös riskejä. On tapahtunut, että jokin lapsi ei pysty säilyttämään lahjoitettua omaisuutta vaan oppii elämään periaatteella ”pappa betalar”, isä maksaa. Tällöin omaisuus häviää ja vanhempien ja lasten väliset suhteet kärsivät.
Toinen riski on, että hyväntahtoiset vanhemmat lahjoittavat liikaa eikä heillä enää ole varaa elää kuten ennenkin, erityisesti silloin, kun toinen vanhemmista kuolee ja kuolinpesä jaetaan. Ei ole järkevää ensin lahjoittaa omaisuutta lapsille ja sitten itse ottaa asuntolainaa ja autolainaa, mutta sellaistakin tapahtuu.
Myönnetyt eläkkeet ja tulevat eläkkeet
Poliittisia näkökohtia
Poliittinen keskustelu viittaa siihen, että nykynuoriso haluaa vähentää eläkemaksujaan. Usealla poliittisella nuorisojärjestöllä on sellaisia ohjelmia. Nuoriso on jossain määrin kadottanut uskonsa eläkejärjestelmiin. Tämä viittaisi siihen, että tulevat eläkkeet voivat pienentyä.
Toisaalta mielipidekyselyt viittaavat siihen, että väestö kokonaisuudessaan mieluummin maksavat korkeampia eläkemaksuja kuin pienempiä eläkkeitä.
Muutosprosessit ovat hitaita, ja etenkin viranomaiset painottavat, että muutokset eivät koskisi jo myönnettyjä eläkkeitä. Ne jatkuisivat sellaisinaan, niillä on lainsäädännön suoja. Mutta myös lainsäädännön muutoksista keskustellaan osana julkisen sektorin säästöjä.
Toisaalta vaikuttaa siltä, että inflaatiokorjaukset ovat vaaravyöhykkeessä, eivätkä ehkä kompensoi kustannustason nousua kokonaan. Korotuksilla ei näytä olevan yhtä vahva suoja kuin eläkkeellä. Silloin eläkkeiden ostovoima pienenisi. Tätä on jo nähty menneinä vuosikymmeninä. Pienennykset ovat vuositasolla vähäisiä, mutta kertautuvat. Jos inflaatio kasvaa saattavat pienennykset olla suurempia.
Viranomaiset ja poliittinen taho painottaa myös, että vähimmäiseläkkeet ja takuueläkkeet nousevat myös jatkossa. Suurin riski on, että maksavien henkilöiden määrä, siis työlliset, vähenevät. Lisääntyvä työpaikkamäärä lienee paras eläketurva.
Poliittisen kehityksen ja poliittisten trendien ennustaminen on aina epävarmaa. Varovainen henkilö selvittää eri vaihtoehtoja ja eläkkeiden lisukkeita. Ei kaikkia munia samaan koriin.
Eri eläkkeet ja niiden ostovoima
On oikeastaan kahdenlaisia eläkkeitä: Kela-eläkkeet ja tulosidonnaiset eläkkeet. Kela-eläkkeitä on kaksi: kansaneläke sekä takuueläke. Nämä ovat eräänlaisia poliittisia eläkkeitä, niiden suuruus päätetään poliittisilla päätöksillä ja saattavat vaihdella poliittisten näkemysten muuttuessa.
Tulosidonnaiset eläkkeet ovat työeläke ja sen alalajit, esim. vanhuuseläke, perhe-eläke, työkyvyttömyyseläke.
Reservejä ja tavallisten eläkkeiden lisiä
Varovainen henkilö voi joko säästää varoja eläkekauden reserviksi, tai hankkia yksityinen lisäeläke. Käyttämätön reservi menee perintönä seuraavalle sukupolvelle, kun taas lisäeläke kylläkin antaa korkeamman eläkkeen mutta mitään ei mene seuraavalle sukupolvelle.
Ellei muuta niin omistusasunto saattaa toimia reservinä. Voi muuttaa vuokra-asuntoon, kunhan asunto saadaan myytyä. Myynti voi olla hidasta kasvukeskusten ulkopuolella. Samaten asunnon arvon säilyminen on varminta kasvukeskuksissa.
Reservit tulee olla kokonaan sen henkilön omaisuutta, joka aikanaan saattaa tarvita niitä. Muuten reservin käyttöönotto voi olla vaikeaa.
Yhteensovitus edunvalvontavaltakirjan kanssa
Varmistaakseen että kaikki hoidetaan hyvin vaikka itse ei olisikaan riittävän voimissaan päätöksentekoa varten tulee nämä asiat ottaa soveltuvin osin mukaan edunvalvontavaltakirjaan, sen varmistamiseksi, että omat varat käytetään oman hyvinvoinnin järjestämiseen tulevan perinnön kasvattamisen sijaan. Jos näin haluaa.
24.9.2024