Testamentilla tulee olla tarve ja tarkoitus. Testamentilla määräät itse, miten omaisuutesi jaetaan kuoleman jälkeen. Ellei testamenttia tehdä, kuolinpesä määrää asioista.
Tässä osiossa yritetään tuoda esille joitakin asioita, joista voi määrätä testamentilla. Tarkoitus on antaa pohjaa, kun miettii mistä asioista haluaisi määrätä. Sellainen pohdinta on hyvä tehdä ennen juristin tapaamista. Ellei tällaisia asioita ole voi testamentti olla turha.
On muistettava, että testamentti on sitova määräys, kunhan se on lain puitteissa määrätty, ei toivomus. Kuolinpesällä ei yleensä ole oikeutta muuttaa testamentin määräyksiä.
Lakiosa on lainsäädännön määräys siitä minkä osuuden rintaperillinen (puolet tasajaon osuudesta) saa vaatia testamentista huolimatta.
Testamentin muotoseikat
Tärkeimmät muotoseikat ovat, että testamentin tulee olla kirjallinen ja sen saa tehdä täysi-ikäinen, tai 15 vuotta täyttänyt omaisuudesta, jonka on itse ansainnut. Testamentin tekijän tulee ymmärtää testamentin merkityksen ja tulee tehdä se vapaaehtoisesti, ei painostuksen alla. Testamentin tulee olla niin selkeä, ettei sen sisällöstä tule erimielisyyksiä. Juristin apu varmistaa, että muotoseikat täytetään.
Testamentti tulee olla päivätty sekä tekijän ja kahden todistajan allekirjoittama. Todistajien tulee olla täysivaltaisia eivätkä saa olla tekijän lähisukulaisia. Todistajat todistavat allekirjoituksen lisäksi, että tekijä ymmärtää testamentin merkityksen ja että se on vapaaehtoinen. Sellaista testamenttia ei saa todistaa, joka tehdään todistajan tai hänen lähisukulaisen hyväksi.
Unohdettava tai muistettava
Testamentilla voit valita, haluatko tulla unohdetuksi vai muistetuksi. Jos haluat tulla unohdetuksi, testamentissa ei ole erityisiä määräyksiä koskien omaisuutta perinnön siirtymisen jälkeen. Jos haluat, että sinut muistetaan, asetat testamentilla jonkinlaisen toiminnon, johon usein sisältyy oma nimesi.
Mikä omaisuus kenellekin
Testamentilla voi määrätä mikä omaisuusosa menee määrätylle perilliselle. Tämä voi olla olennaista jos haluaa että esim. kiinteistö säilyy suvun piirissä. Voi myös määrätä, että joku omaisuusosa on myytävä perillisten ulkopuolelle. Esimerkiksi kesämökki menee tyttärelle ja asunto menee pojalle, jos on nuo kaksi lasta.
Testamentilla voi määrätä, että jokin omaisuuserä menee perheen ulkopuoliselle saajalle. Varakas voi esimerkiksi määrätä, että asuinkunta saa tietyn lomakiinteistön vanhusten virkistystoimintaa varten. Yhdistykset tarvitsevat varoja. Julkisen sektorin säästöpaineet vähentävät kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksia. Lakiosa on kuitenkin yleensä taattava rintaperillisille.
Kaikissa näissä tapauksissa on syytä käyttää juristia jotta määräykset ovat tarkoituksenmukaisia sekä laillisesti päteviä.
Ei perillistä
Ellei ole perillistä eikä testamenttiäkään menee omaisuus valtiolle. Silloin voi testamentti olla paikallaan niin että omaisuus menee jollekin taholle jonka vainaja arvostaa. Perimysjärjestys on veroviranomaisten mukaan:
- Lapset. Jos lapsi on kuollut, perintö menee lastenlapsille ja heidän jälkeensä lastenlastenlapsille.
- Leski. Leski perii puolisonsa, jos he olivat naimisissa eikä vainajalla ole omia rintaperillisiä eli lapsia tai lastenlapsia.
- Äiti ja isä. Jos äiti ja isä ovat kuolleet, perintö menee sisaruksille ja heidän jälkeensä sisarusten lapsille.
- Isovanhemmat. Jos isovanhemmat ovat kuolleet, perintö menee sedille, tädeille ja enoille. Heidän jälkeensä perintö menee valtiolle. Serkut eivät siis kuulu perillisiin.
Verojen vähentäminen
Jos perittävä omaisuus on merkittävä voi olla edullista laatia testamentti, jolla maksettavien verojen määrää vähennetään. Näissä asioissa asiantuntijan apu on tärkeä, jotta valitaan tarkoitukseen ja verosääntöihin sopivat keinot
Keinoihin voi kuulua perinnön jakaminen useamman perillisen kesken, esim. yhden sukupolven ylittäminen, siis määräämään perintö jaettavaksi lapsen ja hänen lastensa kesken, tai pelkästään lapsenlapsille. Omistusoikeuden ja hallintaoikeuden erottaminen on myös mahdollista. Usein tällainen asia on hyvä sopia etukäteen.
Lesken tai avolesken asema
Leskellä tai etenkin avoleskellä voi olla vaikeuksia selvitä ilman perinnönjättäjän tukea. Testamentilla voidaan helpottaa lesken tai avolesken loppuelämää. Lapseton pari voi tehdä keskinäisen testamentin, joko hallintatestamenttina tai omistustestamenttina, ettei kuolleen osuus yhdessä kootusta varallisuudesta siirry kuolleen sukulaisille.
Avioliiton leskellä on lain mukaan oikeus asua yhteisessä omistusasunnossa, kun taas avoleskellä ei ole tällaista oikeutta. Jos avoleskelle halutaan antaa tällainen oikeus se pitää antaa testamentilla. Asumisoikeus on hallintaoikeus, ei omistusoikeus.
Molemmissa tapauksissa voi testamentilla helpottaa tilannetta. Testamentilla voi myös määrätä, että asumisoikeus jatkuu asunnon tilalle hankittavaan asuntoon. Se voi olla tärkeä asia huonokuntoiselle ikääntyneelle, jos asunto ei ole eläkeläiselle sopiva.
Molemmissa tapauksissa voi olla pienentää rintaperillisten perintöä ensin kuolleen vanhemman jälkeen ja jättää suurempi osa varallisuudesta leskelle tai avoleskelle.
Perillisellä rahavaikeuksia
Jos rintaperillisten joukossa on joku, jolla on rahavaikeuksia tai vaikeuksia hallinnoida varallisuutta niin testamentilla voidaan ottaa tällaiset piirteet huomioon.
Voit määrätä esimerkiksi, että tämän perillisen lapset saavat osan perillisen osuudesta, mutta yleensä enintään puolet. Lakiosa on yleensä annettava rintaperilliselle. Esimerkiksi niin että rintaperillinen saa lakiosan eli puolet tasajaon arvosta, ja hänen lapsensa jakavat toisen puolen. Enemmänkin voi määrätä, jos ensisijainen perillinen hyväksyy lakiosaansa pienemmän perinnön.
Jos taas haluaa suosia jotakin perillistä tasajaon ylittämää arvoa niin senkin voi tehdä, kunhan ottaa muiden lakiosan huomioon.
Perheyritykset
Jos on useita perillisiä, voi olla tarkoituksenmukaista tehdä määräyksiä siitä, miten perheyrityksen toiminta voidaan turvata.
Toiminnan tukea
Kuka tahansa voi tukea toimintaa testamenttaamalla varoja. Tämän voi tehdä melko nimettömästi testamenttaamalla varoja ilman erityisiä määräyksiä. Voit myös testamentata varoja käytettäväksi tiettyyn toimintaan. Toinen mahdollisuus on perustaa rahaston, säätiön tai vastaavan, jolloin nimi yleensä tulee esiin.
Rahasto, säätiö tai vastaava vaatii melko paljon varoja ollakseen tarkoituksenmukainen. Voit myös testamentata varoja jo olemassa olevaan rahastoon.
Aiemmin oli melko yleistä lahjoittaa koululle stipendirahasto. Nyky-yhteiskunnassa tätä ei pidetä toivottavana, koska koulutuksen tulisi koskea kaikkia lahjakkuudesta ja vastaavista seikoista riippumatta. Koulut ottavat kyllä mielellään vastaan varoja virkistykseen, tapahtumiin, luokkaretkiin ja vastaaviin.
Nyky-yhteiskunnassa erityisesti kolmas sektori tarvitsee varoja. Kolmas sektori on yhdistykset ja muu vastaava toiminta. Valtio vähentää tukeaan kolmannelle sektorille melko huomattavasti, kun taas toiminta yleensä tarvitsee yhä enemmän varoja.
Omistuksen ja hallintaoikeuden erottaminen
Testamentilla voi määrätä, että jonkin omaisuuserän omistus siirtyy mutta että hallintaoikeus jää määräajaksi tai saajan elämän loppuun. Esimerkiksi kesämökin omistus voi siirtyä lapsenlapselle mutta hallintaoikeus (käyttöoikeus ym.) jää lapselle. Hallintaoikeuden erottaminen edellyttää yleensä, että osapuolet pystyvät sopimaan asioista, esim. kuka maksaa kesämökin isompia korjauksia.
Varautuminen riitelyyn
Testamentilla voi määrätä, että jos joku perillinen ei tyydy testamentissa määrättyyn asiaan vaan riitauttaa asioita, tämä perillinen saa ainoastaan lakiosan. Lakiosan laatu voidaan määritellä, esim. raha.
Jos on pelättävissä, että jokin perillinen tuottaa vaikeuksia kuolinpesän hoidossa tai perinnönjaossa tällaiselle perilliselle voi määrätä legaatti (määrätyn omaisuuserän saanti) jolloin perillinen ei ole kuolinpesän osaomistaja. Legaatin tulee kuitenkin olla vähintään lakiosan suuruinen.
Pitkään jatkuva omistuksen ja hallintaoikeuden erottaminen ja / tai yhteisomistus saattaa aikaa myöten johtaa erimielisyyksiin.
Juristilla voi hyvinkin olla muitakin keinoja.
Avio-oikeuden poisto
Testamentilla voi määrätä, ettei perillisten aviopuolisolla ole avio-oikeutta perintöön. Tämä on yleinen varotoimenpide, kun avioerot ovat yleisiä.
Alaikäiset testamentinsaajat
Jos testamentti sisältää määräyksiä alaikäisille testamentinsaajille niin alaikäisen vanhemmat ovat ensisijaisesti alaikäisen edunvalvojia. Jos sekä alaikäinen että vanhemmista ainakin toinen on kuolinpesän osakkaita, niin vanhemmat ovat esteellisiä edunvalvojiksi. Tällöin on hankittava Digi- ja väestötietovirastosta alaikäiselle edunvalvoja holhouslainsäädännön perusteella.
Eräs mahdollisuus välttää tätä on laatia testamentti niin että alaikäinen saa legaatin, jolloin alaikäinen ei ole kuolinpesän osakas ja edunvalvoja on yleensä tarpeeton.
27.9.2025