teemakuvaHoito tarkoittaa tässä yhteydessä lääketieteellistä hoitoa, lääkehoitoa, terapiaa, leikkausta tai vastaavaa. Kaikki tämä kuuluu terveyssektoriin ja silloin olet potilas. Terveyssektorissa on tiukat säännöt salassapidolle. Julkinen terveyssektori on voimakkaasti tuettu verovaroista.

Asuminen, ruoka, vaatetus, tekemiset ym. ei-lääketieteelliset asiat ovat hoivaa eikä terveyssektorin henkilökunta huolehdi näistä. Hoiva-asioissa olet asiakas, et potilas. Hoiva on osa sosiaalisektoria ja se on lähtökohtaisesti jokaisen itsensä kustannettava. Osa hoivasta voidaan maksaa sosiaalisektorin varoista, ellei itse pysty siihen.

Potilaslain mukaiset hoitopäätökset

Hoitopäätökset (siis lääketieteelliset päätökset) tehdään vuonna 1993 voimaan tulleen potilaslain mukaan hoitotilanteessa seuraavassa järjestyksessä:

  • potilas itse suullisesti;
  • ellei potilas kykene siihen päätetään hoitotahdon mukaan; ja
  • ellei hoitotahtoa ole niin hoitohenkilökunta päättää kuultuaan omaisia.

Potilas päättää hoidosta itse. Hoitohenkilökunta ehdottaa hoitoa tai hoitovaihtoehtoa ja potilas joko hyväksyy tai hylkää. Jos potilas hylkää tulee hoitohenkilökunnan neuvotella potilaan kanssa, kunnes pääsevät sopimukseen. Potilaalla ei ole oikeuksia vaatia tiettyä hoitoa.

Pakkohoitoa saa antaa ainoastaan, jos siitä on säädetty laissa erikseen.

Jos potilas ei kykene edellä mainittuun menettelyyn tulee seuraavaksi tilalle etukäteen laadittu hoitotahto. Hoitotahto voi potilaslain mukaan olla kirjallinen tai suullinen joka saneltuna tallennetaan potilasasiakirjoihin. Hoitohenkilökunnan tulee pääsääntöisesti noudattaa hoitotahtoa.

Useimmiten elämän loppupään hoitotahto tähtää siihen, että elämää ei hoitomenetelmillä pidennetä, jos elämä on pääosin kärsimystä. Elämän pitää olla elämisen arvoista. Lääkärikoulutus sisältää näitä asioita, mutta on olemassa melko suuri harmaa alue, jossa voi olla erilaisia tulkintoja.

Ellei etukäteen laadittua hoitotahtoa ole tai ei löydetä, tulee hoitohenkilökunnan mahdollisuuksien mukaan kuulla omaisia tai läheisiä siitä, mitä potilas itse olisi halunnut, ei siitä mitä mieltä omaiset itse ovat. Kuulemisen jälkeen päätöksen tekee hoitohenkilökunta.

Hoitotahdon tulee olla niin selvä, että sen noudattaminen ei luo hoitohenkilökunnalle riskiä, jos vaikka omaisilla olisi vahvat erilaiset mielipiteet.

Hoitotahto ei ole eutanasiaa, kuolinapua. Hoitohenkilökunnalla päätetään luonnollisesta kuolemasta.

Hoitotahto käytännössä

Jotta hoitotahto toimisi kuten on tarkoitettu, se tulee olla käytettävissä hoitotilanteessa.

Paperidokumentti tulee harvoin esille, ellei potilas itse tai omaiset antavat sen.

Sähköisen dokumentin olemassaolo tulisi näkyä potilastietojen tietojärjestelmän etusivulla niin että lääkäri saa siitä tiedon ja voi saada sen esille klikkaamalla. Saatujen tietojen mukaan näin ei ole. Lääkärin pitäisi oma-aloitteisesti etsiä sitä erilaisista tietojärjestelmistä eikä näin tehdä, jos on kiire.

Sähköinen hoitotahto tallennetaan usein hyvinvointialueen tietojärjestelmään. Jos potilas on asunut tai saanut hoitoa muualla, hoitotahto saattaa olla toisessa hyvinvointialueen toisenlaisessa tietojärjestelmässä.

Sähköinen hoitotahto voidaan myös tallettaa Kanta-tietokantaan.

Koska hoitotahto voidaan tallettaa useaan eri paikkaan, aikaa myöten saattaa syntyä saman henkilön useita hoitotahtoja, jotka voivat olla ristiriitaisia. Tätä ongelmaa ei vielä ole ratkottu.

On myös lääkäreitä, jotka eivät oikeastaan halua tunnustaa potilaan oikeutta kieltää hoitoa, jopa yleisöosaston kirjoituksissa. Tällainen vähentää hoitotahdon uskottavuutta.

Ei ole epätavallista, että omaiset vaativat jotain hoitoa, kun potilas itse ei kykene päätöksiin. Sellaiset omaiset voivat uhata oikeudenkäynnillä tai jotain vastaavalla. Omaiset sivuuttavat tällöin hoitotahdon kokonaan. Sellaisessa tilanteessa hoitohenkilökunta saattaa valita helpomman tien, syrjäyttää hoitotahto ja noudattaa omaisten vaatimuksia. Potilas saattaa tällöin joutua kärsimään pitempään. Hoitotahdossa voi kieltää omaisten kuulemisen ja antaa päätökset kokonaan hoitohenkilökunnalle.

Hyvinvointialueet ovat melko itsenäisiä hankkiessaan tietojärjestelmiä. Hyvä yhteensopivuus muiden vastaavien tietojärjestelmien kanssa ei ole saanut korkeaa prioriteettia. Potilaat ovat olleet alueellisten organisaatioiden potilaita, ei valtakunnallisen hoito-organisaation potilaita. Jos muuttaa toisen hyvinvointialueen alueelle ei saa mukaansa potilasasiakirjoja. Jonkinlaisella työllä voi kyllä saada osia siirrettyä.

Hoitotahdon tulisi olla käytettävissä kaikkialla Suomessa, erityisesti akuuttihoidossa. Useat erilaiset tavat tallettaa hoitotahto on tässä suhteessa ongelma.

Hoitotahdon tulisi olla niin selvä ja selkeä ettei se vaadi merkittävää tulkintaa ja pätee tuomioistuimessa. Hoitotahto tulisi muotoilla sellaiseksi, että hoitohenkilökunnalla on selvä velvoite noudattaa sitä. Hoitotahtoon ei tulisi sisällyttää sosiaalipuolen asioita, esim. hoiva-asioita, eikä myöskään muuta, joka ei kuulu terveyssektoriin. Akuuttihoidossa on usein kiire ja siksi hoitotahdon tulee olla lyhyt ja ytimekäs.

Myös lainsäädäntö on vanha ja hieman epätarkka. Hoitotahto voidaan ymmärtää henkilön itsemäärämisoikeutena, juridinen oikeus, tai yhtenä monista näkökulmista, joita lääkäri voi tulkita melko vapaasti.

Hoitotahto on selvästi vaikein niistä dokumenteista, joita käsitellään näillä sivuilla. Hoitotahto riippuu elämänkatsomuksesta, mielipiteistä, tunteista ja muista näkökulmista.

Kaikki tämä on myötävaikuttanut siihen, että hoitotahto ei ole saanut sellaisen merkityksen, jonka lainsäätäjät aikanaan halusivat.

Hoitotahdon erilaiset pääperiaatteet

Hoitotahto voidaan laatia neljän eri pääperiaatteen mukaan:

  • luottaa lääkärien osaamiseen ja etiikkaan eikä laatia hoitotahtoa;
  • lyhyt ja hyvin yleinen hoitotahto;
  • valita tiettyjä hoitomuotoja, joita ei haluta; ja
  • määritellä minimitason elämänlaatu, mikä kuuluu elämisen arvoiseen elämään.

Valikossa yllä on esimerkkejä näistä.

Luottaa lääkäriin

Tämä on perusvaihtoehto. Tässä vaihtoehdossa ei laadita hoitotahtoa vaan luotetaan lääkärien ja muun hoitohenkilökunnan osaamiseen ja etiikkaan. Monet valitsevat tämän, joko tieten tai tietämättään.

Niinä vuosikymmeninä, jolloin hoitotahto on sisältynyt lainsäädäntöön, on lääkärikunta kehittänyt paremman käsityksen siitä missä rajoissa elämisen arvoinen elämä on.

Lyhyt ja yleinen hoitotahto

Tässä vaihtoehdossa hoitotahto ei sisällä selkeitä hoitoa koskevia ohjeita vaan lääkäri joutuu tekemään työtään ikään kuin hoitotahtoa ei olisi. Hoidon kannalta tällainen hoitotahto on melko turha.

Hoitotahto voi kylläkin sisältää muuta olennaista, esim. kielto kuulla omaisia. Tämä voi olla tarpeen, jos on riskiä sille, että omaiset rupeavat vaatimaan jotain hoitoa, siis riidan riskiä. Muutakin vastaavaa voi sisältyä.

Tiettyjen hoitomuotojen kieltäminen

Tässä vaihtoehdossa valitaan hoitomuotoja, jotka potilas haluaa kieltää. Niitä voivat olla esim.:

  • elvytys;
  • pitkäaikainen suonensisäinen hoito sekä letkusyöttö;
  • tehohoito;
  • elämää muuten pidentävä raskas hoito; ja / tai
  • amputaatio.

Kaikissa tapauksissa tulee antaa oireidenmukaista hoitoa niin että potilaan elämänlaatu on niin hyvä kuin mahdollista. Tämä kylläkin kuuluu tavanomaiseen hoitoon mutta voidaan sisällyttää hoitotahtoon.

Hoitotahto voi olla rajoitettu elvytyskieltoon, eräs tapa kieltää hoitomuoto. Erittäin yksinkertainen tapa on tatuoidairjaimet DNR rintakehään. DNR tarkoittaa Do Not Resuscitate ja on lyhenne jonka lähes kaikki lääkärit tuntevat, ympäri maailman.

Elämänlaatu

Tässä vaihtoehdossa henkilö määrittelee elämänlaadun minimitason, elämisen arvoisen elämän vähimmäisasiat.Keskeisiä osoituksia voivat olla:

  • tunnistanko omaiseni ja iloitsenko niiden tapaamisesta?
  • onko minulla hyvää sosiaalista kanssakäymistä?
  • iloitsenko ruokailusta?
  • nukunko pääsääntöisesti hyvin?
  • pystynkö itse nousemaan sängystä?

Useimmat tai kaikki näistä tulee saada vastauksen ”kyllä” jotta elämä olisi elämisen arvoista.

Jos tulkinta on, että elämä ei ole elämisen arvoista niin päätetään että potilas saa palliatiivista hoitoa, siis vain oireenmukaista hoitoa eikä sellaista hoitoa, joka pidentää elämää. Tähän päätökseen sisältyy myös elvytyskielto, DNR. Tällöin luonnollinen kuolema tulee, kun on tullakseen.

Hoitotahto voi myös olla rajoitettu elvytyskieltoon. Silloin on yksinkertainen tapa tatuoida lyhenne DNR rintakehään. DNR tarkoittaa Do Not Resuscitate ja on maailmanlaajuisesti tunnettu. Tatuoinnin voi myös tehdä, vaikka olisikin laajempi hoitotahto.

Tällainen hoitotahto olisi hyvä tarkistaa hoivakodissa esim. vuosittain.

Salassapito

Hoitotahto on terveyssektorin potilasasiakirja, joka lain mukaan on salassa pidettävä, ellei potilas itse anna lupaa poiketa siitä. Hoitotahto sekä sen perusteella tehtävä päätös, joka sisältää päätöksen palliatiivisesta hoidosta sekä päätös palliatiivisesta hoidosta tulisi potilaan luvalla antaa tiedoksi hoivapaikkaan, jotta potilasta ei turhaan lähetettäisi akuuttihoitoon. Lupa tulisi sisällyttää hoitotahtoon.

Omaiset

Tullessaan sairaalaan tai muuhun hoitopaikkaan potilaalta kysytään usein omaisten nimiä ja yhteystietoja. Nämä nimet tulisi selvyyden vuoksi olla yhteneviä hoitotahdon ja edunvalvontavaltakirjan kanssa.

Hoitokustannukset

Terveyshoito on voimakkaasti subventoitu. Potilas maksaa julkisen sektorin antamasta hoidosta ainoastaan melko vähäisen käynti- tai päivämaksun riippumatta todellisista kustannuksista.

Jotkin hoitovaihtoehdot voivat tuoda korkeampia kustannuksia. Jos potilas ei itse kykene hoitamaan asioitaan tulee ottaa yhteyttä henkilöön, joka hoitaa potilaan edunvalvontaa, jotta hoitopaikka saa sitoumuksen, että kalliimpi hoito maksetaan.

Edunvalvonnan kanssa koordinointi

Hoitotahto tulee koordinoida edunvalvonnan kanssa, joko edunvalvontavaltuutetun (jos on vahvistettu edunvalvontavaltakirja) tai edunvalvojan (jos on määrätty sellainen holhouslainsäädännön mukaan) kanssa. Siksi valtuutetulla tai edunvalvojalla tulisi olla hoitotahto.

Hoitotahdon esimerkkejä

Tässä sivustossa on muutamia tekstimuotoisen hoitotahdon esimerkkejä jotka löytyvät yllä olevasta valikosta.

Lomakkeen laadinta on vaikeaa koska jokaisella on oma tilanne ja oma tahto eikä kaavamainen lomake yleensä sovellu.

Ruotsinkieliset voivat hyvin tehdä kaksikielisen hoitotahdon, koska etenkin akuuttihoidossa ei useinkaan ole ruotsin kielen osaajia, eikä kääntämiseen ole aikaa kiireessä. Käyttökelpoinen tapa on kirjoittaa kaksipalstaisen vaakasuoran dokumentin, kummallakin kielellä oma palsta.

26.10.2024