Terminologia on tärkeä niin että puhutaan samoista asioista. Alla otetaan esille joitakin termejä, käsitteitä, jotka saattavat johtaa väärinkäsityksiin.
Edunvalvonta
Edunvalvonta voi merkitä useita asioita:
- valvoa jonkin ryhmän (esim. eläkeläisten) etuja yhteiskunnassa, EU- ja valtiotasolla sekä hyvinvointialueissa ja kunnissa, myös yrityksissä (ammattiyhdistykset);
- valvoa omia etujaan, esim. saada eläkettä ja sosiaalisia etuuksia; sekä
- valvoa toisen henkilön etuja, kun henkilö ei kykene siihen itse, esim. maksaa laskuja ja vastaavia asioita, myös hoito ja hoiva.
Nämä sivut käsittelevät kolmatta asiaryhmää yllä, silloin kun henkilö elämänsä jossain vaiheessa (usein ikääntymisen seurauksena) tarvitsee virallisesti toisen henkilön hoitamaan edunvalvontaansa.
Edunvalvontaa voidaan tehdä osittain myös ilman lain tukea (esim. katsoa naapurin talon, koiran ja postin perään naapurin matkan aikana), mutta lain tukea tarvitaan suuria ja merkittäviä asioita varten. Edunvalvonta on yleiskielen käsite ja termi, joka ei ole sidottu mihinkään lakiin tai edunvalvonnan muotoon.
Toisen henkilön edunvalvontaa varten, kun henkilö ei itse siihen kykene, on olemassa kaksi lakia:
- laki holhoustoimesta (1.4.1999/442); sekä
- laki edunvalvontavaltuutuksesta (25.5.2007/648).
Täysivaltaisuus ja oikeustoimikelpoisuus
Aikaisemmin oli joko täysivaltainen tai holhottava, melko mustavalkoinen jaottelu. Joko pystyi hoitamaan kaikki itse tai ei mitään. Myöhemmin on otettu käyttöön välivaiheita.
Nykyään henkilö voi olla täysivaltainen mutta joitakin asioita varten on määrätty edunvalvoja (lain käsite henkilölle, joka tämän lain mukaan on määrätty hoitamaan toisen puolesta näitä asioita). Tällöin henkilö ei ole julistettu vajaavaltaiseksi. Henkilöllä on tällöin oikeus hoitaa monia asioita itse, mutta ei ihan kaikkia.
Oikeustoimikykyisyys tarkoittaa (hieman yksinkertaistettuna) että henkilö kykenee hoitamaan asioitaan niin että ymmärtää mitä päättää sekä päätösten merkityksen ja vaikutuksen.
Oikeustoimikelpoisuutta voi virallisesti rajoittaa osittain .
Kaikki tämä holhoustoimilain mukaan.
Jotta saataisiin mahdollisuus päättää omista asioistaan lähes ilman viranomaisten mukaantuloa vahvistettiin edunvalvontavaltuutus ja sille oma laki.
Kuka hoitaa edunvalvonnan?
Monimutkaisuus tulee erityisesti tässä. Näillä sivuilla on pakko noudattaa lainsäädännön terminologiaa, vaikka se on hiukan monimutkaista.
Itsestään selvien asioiden tai pikkuasioiden osalta ei tarvita muodollisuuksia. Vanhemmat yleensä hoitavat lastensa edunvalvontaa, vaikka ei aina yksin. Kuka tahansa voi hoitaa naapurin kissaa tai taloa matkan aikana.
Laki holhoustoimesta
Holhoustoimilain perusteella määrätty edunvalvontaa hoitava henkilö on edunvalvoja. Edunvalvojan määrää tapauksesta riippuen joko tuomioistuin tai holhousviranomainen (Digi- ja väestötietovirasto DVV, aikaisemmin maistraatti, joka on fuusioitu). Aikaisempi termi oli holhooja.
Edunvalvontavaltuutuslain mukaan määrätty edunvalvontaa hoitava henkilö on edunvalvontavaltuutettu, lyhyesti valtuutettu.
Sekaannusta voi tulla siksi että yleiskielen sana edunvalvoja ja lainsäädännön sana edunvalvoja ovat eri asioita. Yleiskielen edunvalvoja voi olla esim. lapsen vanhempi, Brysselin lobbaaja, työpaikan luottamushenkilö, edunvalvontavaltuutettu tai holhoustoimilain mukaan määrätty edunvalvoja. Kun asioi virallisesti edunvalvonta-asioissa ei pitäisi käyttää yleiskielen sanaa edunvalvoja laajempana käsitteenä.
Näiden terminologiavaikeuksien vuoksi näillä sivuilla käytetään kahden edunvalvontamenetelmien osalta käsitteitä 1) edunvalvontavaltakirja sekä 2) holhoustoimilain mukainen edunvalvoja.
Laki edunvalvontavaltuutuksesta
Valtuutus on tahdonilmaisu (minä valtuutan …..). Valtakirja on dokumentti, jolla valtuutus toteutetaan. Valtuutus sisältyy valtakirjaan. Joka antaa valtuutuksen on valtuuttaja, ja valtuutuksen saanut on valtuutettu tai edunvalvontavaltuutettu.
Edunvalvontavaltuutuksen voimaantulo
Lain mukaan edunvalvontavaltuutus tulee voimaan, kun DVV vahvistaa sen.
Jotkin henkilöt käyttävät vahvistuksesta esim. termiä rekisteröinti. Tämä on johtanut väärinkäsitykseen, että valtakirja tulisi viedä DVV:lle heti kun se on tehty, ennen sen vahvistamista. Näin ei ole. Valtakirja säilytetään yksityisesti, kunnes se viedään DVV:lle vahvistettavaksi.
DVV kyllä rekisteröi monia valtuutuksia vahvistuksen jälkeen mutta vain jos se sisältää valtuutuksen edustaa valtuuttajaa taloudellisissa asioissa (melkein kaikki sisältävät tämän).
Hoito ja hoiva, potilas ja asiakas
Hoito tarkoittaa tässä yhteydessä lääketieteellistä hoitoa, lääkkeitä, terapiaa, leikkauksia sekä muuta vastaavaa, ja tätä säädellään potilaslaissa. Tämä eroaa hoivasta joka tässä yhteydessä tarkoittaa asumista, ruokaa, vaatteita, toimintaa ja muuta vastaavaa. Näiden käsitteiden erossa on melko paljon sekaannuksia.
Hoito kuuluu terveyssektoriin, kun hoiva kuuluu sosiaalisektoriin. Terveyssektorissa palvelujen käyttäjä on potilas ja sosiaalisektorissa palvelujen käyttäjä on asiakas. Nämä käsitteet ovat lainsäädännössä. Käsite asiakas on myös käytössä siten että tarkoitetaan sekä potilasta että sosiaalisektorin asiakasta.
Tulee helposti sekaannuksia, kun käyttää yleiskielen sanaa hoito sekä lääketieteellisestä hoidosta että sosiaalisektorin hoivasta. Käsitteet potilas ja asiakas selviävät yleensä yhteydestä.
Hoitotahto
Hoitotahto on määritelty potilaslaissa. Hoitotahto voi olla kirjallinen tai suullinen, se voidaan tallettaa useassa paikassa eikä sen sisältöä ole määritelty.
Käsitteestä on aikaisemmin myös käytetty termiä hoitotestamentti. Ruotsinkielisiä termejä on useampia.
Hoitotahto voi olla useanlainen:
- ohje tai suunnitelma tiettyä hoitoa varten;
- psykiatrinen hoitotahto; sekä
- elämän loppuvaiheen hoitotahto.
Näiden sivujen hoitotahto tarkoittaa viimeistä yllä olevista vaihtoehdoista.
Hoivatahto
Ei ole mitään yleisesti käytettyä termiä asiapaperille, jossa henkilö antaa sitovia määräyksiä sekä toiveita hoivastaan, ei suomeksi eikä ruotsiksi. Ei ole myöskään lainsäädäntöä. Nämä sivut käyttävät toistaiseksi termiä hoivatahto.
Testamentti
Testamentti tarkoittaa useimmissa kielissä määräyksiä kuoleman jälkeiselle ajalle, kun taas hoitotahto ja hoivatahto tarkoittavat määräyksiä ajalle ennen kuolemaa. Termiä testamentti on käytetty yli 2000 vuotta.
Testamentistä ja ylipäätään perintöoikeudesta määrätään perintökaaressa.
Digitestamentti
Nämä sivut käyttävät termiä digitestamentti asiapaperista, jolla määrätään mitä tehdä henkilön digitaalisesta omaisuudesta, läsnäolo internetissä (sähköposti, Facebook ym.) sekä muusta digitaalisesta omaisuudesta (puhelin, tietokone, valokuvakokoelmat, ym.) kun henkilö ei itse kykene käyttämään niitä, määräämään niistä, tai on kuollut. Tämä on melko uusi asia, joka ei ole vielä vakiintunut, ei sisällöllisesti eikä sanastomielessä.
Ei ole olemassa lainsäädäntöä joka suoraan koskisi digitestamenttia.
11.9.2025